Hoitotyön koulutus laajennetulla todellisuudella
Laajennetun todellisuuden (XR) käytöstä terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa on tehty merkittävä määrä tutkimusta.
Laajennetun todellisuuden (XR) käytöstä terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa on tehty merkittävä määrä tutkimusta.
Monet kirjoittajat vahvistavat, että XR on tärkeä hoitotyön koulutuksessa, mutta sitä ei ole vielä tyydyttävästi toteutettu hoitoalan yliopistoissa.
Aikawa ym. tekivät systemaattisen katsauksen vuonna 2024 laajennettua todellisuutta käyttävistä koulutusmenetelmistä hoitotyön opiskelijoille.¹ Nämä kirjoittajat käyttivät satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia (RCT) ja tekivät hakuja MEDLINE-, CINAHL-, ERIC-, Web of Science-, Cochrane Central Register of Controlled Trials- ja Igaku Chuo Zassh -tietokannoista kunkin tietokannan alusta alkaen.¹ Kirjoittajat havaitsivat, että laajennetulla todellisuudella oli merkittäviä positiivisia vaikutuksia tietoon (N = 1926, keskiarvojen ero [SMD] = 0,55, 95 %:n luottamusväli [CI]: 0,34–0,77), taitoihin (N = 904, SMD = 1,00, 95 %:n CI: 0,46–1,54) ja tyytyväisyyteen (N = 574, SMD = 1,19, 95 %:n CI: 0,09–2,30). Immersiivisellä virtuaalitodellisuudella (VR) oli merkittäviä positiivisia vaikutuksia tietoon (N = 707, SMD = 0,60, 95 %:n luottamusväli: 0,36–0,83), taitoihin (N = 302, SMD = 1,60, 95 %:n luottamusväli: 0,70–2,50) ja tyytyväisyyteen (N = 406; SMD = 1,63, 95 %:n luottamusväli: 0,04–3,22).¹
Tilaa uutiskirjeemme
Lee ym. julkaisivat tutkimustuloksensa nimeltä ”Transforming Nursing Education: Developing Augmented Reality Procedural Training” ja he käyttivät tutkimukseen osallistuneiden 24 sairaanhoitajaopiskelijan otosta.² Tutkimustulokset ovat positiivisia AR-teknologian toteutettavuuden ja hyväksyttävyyden kannalta hoitotyön opiskelijoiden prosessikoulutuksessa.² Tulokset tukevat AR-teknologian integrointia prosessikehityksen parantamiseksi, rajoitettujen kliinisten toimipaikkojen haasteisiin vastaamiseksi ja opiskelijoille mukaansatempaavan ja omaan tahtiin oppimiskokemuksen tarjoamiseksi.²
Woodall et al. tekivät toisen systemaattisen katsauksen, ja he havaitsivat, että mukana olleissa tutkimuksissa XR-teknologian osoitettiin olevan tehokkaampi kuin tavanomaiset koulutusmenetelmät objektiivisten taitojen ja suorituskyvyn parantamisessa, toimenpideajan lyhentämisessä ja positiivisempien oppija-arvioiden saamisessa.³ Kirurginen tai toimenpiteisiin liittyvä XR-koulutus voi parantaa harjoittelijoiden teknisten taitojen kehitystä, ja sitä suositaan yleensä tavanomaisiin koulutusmenetelmiin verrattuna.³
Terveydenhuollon ammattien koulutuksessa laajennetun todellisuuden käyttö on lisääntynyt dramaattisesti, mutta on vain vähän näyttöä siitä, että käsitteellisiä viitekehyksiä hyödynnetään tehokkaasti XR:n suunnittelussa ja toteutuksessa.⁴ Salcedo ym. esittelivät tarpeen viitekehykselle jokaisen oppimissovelluksen suunnitteluperiaatteita varten.⁴
XR voi olla käyttökelpoinen opetusstrategia tiedon, taitojen ja tyytyväisyyden parantamiseksi. Immersiivinen VR parantaa tietoa, taitoja ja tyytyväisyyttä.¹ XR ei voi suoraan korvata perinteisiä menetelmiä, mutta se voi täydentää sairaanhoidon opiskelijoiden perinteisiä koulutusmenetelmiä ennen ilmoittautumista.¹
XR-teknologian käyttö koulutuksessa tarjoaa monia etuja tiedon siirtämisessä ja käytännön taitojen koulutuksessa korkeakoulutasolla.⁵ Tämän seurauksena monet yliopistot ovat viimeisten yli viiden vuoden aikana toteuttaneet pilottiohjelmia sekä XR-sisällön kehittämiseksi että sen parhaaksi toteuttamiseksi olemassa olevissa opetus- ja oppimisjärjestelmissä.⁵
Vaikka XR:n käyttöönotosta hoitokoulutuksessa on merkittävää näyttöä, meidän on vielä ponnisteltava paljon eurooppalaisten yliopistojen asenteiden muuttamiseksi. Tämän projektin avulla lisäämme XR-teknologian käyttöä ja jaamme koulutusmahdollisuuksia Euroopan unionin jäsenvaltioissa.
1. Ota, Y., Aikawa, G., Nishimura, A., Kawashima, T., Imanaka, R., & Sakuramoto, H. (2024).
Laajennetun todellisuuden opetusmenetelmien vaikutukset sairaanhoitajaopiskelijoiden tietoon, taitoihin, itseluottamukseen ja tyytyväisyyteen ennen ilmoittautumista: systemaattinen katsaus ja meta-analyysi. Nurse education today, 141, 106313. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2024.106313
2. Lee, D., Bathish, M. A., & Nelson, J. (2024).
Hoitotyön koulutuksen muutos: Lisätyn todellisuuden proseduraalisen koulutuksen kehittäminen. Kyberpsykologia, käyttäytyminen ja sosiaalinen verkostoituminen, 27(6), 372–378. https://doi.org/10.1089/cyber.2023.0403
3. Woodall, W. J., Chang, E. H., Toy, S., Lee, D. R., Sherman, J. H., Liu, M., Chen, P., Youner, E., Cooke, J., Lancaster, A., Gerberi, D., & Herur-Raman, A. (2024).
Parantaako laajennetun todellisuuden simulointi kirurgista/toimenpidekohtaista oppimista ja potilaiden hoitotuloksia verrattuna tavanomaisiin koulutusmenetelmiin?: Systemaattinen katsaus. Simulation in healthcare: Journal of the Society for Simulation in Healthcare, 19(1S), S98–S111. https://doi.org/10.1097/SIH.0000000000000767
4. Salcedo, D., Regan, J., Aebersold, M., Lee, D., Darr, A., Davis, K., & Berrocal, Y. (2022).
Usein käytetyt käsitteelliset viitekehykset ja suunnitteluperiaatteet laajennetulle todellisuudelle terveydenhuollon ammattikoulutuksessa. Lääketieteen kouluttaja, 32(6), 1587–1595.
https://doi.org/10.1007/s40670-022-01620-y
5. Kluge, M. G., Maltby, S., Kuhne, C., Evans, D. J. R., & Walker, F. R. (2023).
Laajennetun todellisuuden (XR) opetussovellusten valintaan, kehittämiseen ja käyttöönottoon liittyvien lähestymistapojen vertailu: Tapaustutkimus Newcastlen yliopistossa Australiassa. Education and information technologies, 28(4), 4531–4562. https://doi.org/10.1007/s10639-022-11364-2
